maanantai 22. syyskuuta 2014

4 Elämäni ihmiset

Moikka!

Yleensä näin syksyisin moni vaipuu pieneen syysmasennukseen. Pimeä ja harmaa keli ahdistaa ihmisiä ja unohdetaan olla iloisia ja kiitollisia pienistä asioista elämässä. Kaikki tuntuu menevän päin mäntyä ja odotetaan jo seuraavaa aurinkoista ajanjaksoa, jolloin kaikki tuntuisi mukavalta.

Yleensä olen itsekkin yksi näistä syysmasentujista. Kuitenkin tänä vuonna tuntuu jotenkin erilaiselta.
Tietenkin pimeys, kylmyys ja tuleva talvi pännii jonkin verran, mutta olen tänä syksynä tajunnut myös jotain, mistä osaan varmasti olla iloinen ja kiitollinen koko talven ajan ja josta voin ammentaa "aurinkoista" energiaa tummeneviin päiviin.
Nimittäin elämäni ihmiset.


Olen aina valittanut sitä, kuinka minulla on vähän kavereita ja muutenkin ihmisiä, joiden kanssa tunnen olevani täysin hyväksytty omana itsenäni. Olen haikaillut suurien kaveriporukoiden perään ja toivonut suurta joukkoa ihmisiä ympärilleni. Olen kuitenkin sulkenut silmäni siltä, että todellisuudessa tälläisiä ihmisiä ei tarvitse suurta joukkoa, vaan riittää ne muutaman valitut, jotka täyttävät tämän tarpeen.

Olen siis vihdoin ymmärtänyt tämän. Olen tajunnut sen, kuinka onnekas todellisuudessa olenkaan. Minulla on elämässäni tosiasiassa juuri oikea määrä sellaisia ihmisiä, jotka pitävät minusta juuri sellaisena kuin olen ja joiden seurassa en ole vain se pieni Ronja, vaan tasavertainen ja varteenotettava yksilö. On sellaisia ihmisiä, joille oikeasti voi puhua elämästäni pelkäämättä sitä, että joku ajattelee minun olevan omituinen (toki varmasti niin moni ajatteleekin, ei se haittaa, todellisuudessa olen omituinen :D).

Tähän ryhmään kuuluu perhe, ystävät sekä työkaverit. Perhe on minulle todella suuressa arvossa, vaikka en ehdikkään kovasti kotona aikaa viettämään. Aina en tietenkään ole toimeen tullut perheen kanssa, teini-iässä varsinkin oli havaittavissa pientä kapinointia. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö olisi aina perheestäni pitänyt. Meillä on hyvät välit kotona kaikkien kanssa, mistä voin olla todella kiitollinen, sillä näin ei välttämättä kaikilla ole.

Ystävät taas ovat aina olleet minulle se tärkein asia. Ystävien kanssa vietän kaiken aikani ja heidän seurassaan mielelläni olen.Ystäville voin jakaa kaiken ja olla täysin oma itseni. En voisi siis kuvitella elämää ilman ystäviä. Kelle silloin kertoisin hulluja juttuja? Kenen kanssa viettäisin kaiken ylijäävän aikani? Keiden kanssa voisin olla tyhmä, hullu, oma itseni? Minulla on ihanasti ystäviä monenlaisia!! ♥

Viimeisenä mutta ei vähäisempänä on työkaverit. Minulle on siunaantunut ehkä maailman parhaat työkaverit. Olen sellaisessa mukavassa asemassa, että saan tehdä töitä ystävieni kanssa. Ja vaikka en aivan ystävieni kanssa työskentelisikään, on työkaverit silti parhaita. En voisi kuvitellakaan olevani onnekkaampi. 
Työssäni kosmetologina olen yrittäjänä ystävieni kanssa ja meidän työpaikan henki on kuin olisimme yhtä suurta perhettä. Rakastan näitä ihmisiä yli kaiken! Tästä talosta löytyy niin monia mahtavia ihmisiä, että en osaa edes sanoiksi kuvailla. Täällä voin heittää sellaista vitsiä, mitä en muualla uskaltaisi, voin puhua syvällisiä ja kaikki varmasti ymmärtävät ja ovat kiinnostuneita sekä voin olla myös täysin oma itseni ja minun ei tarvitse pelätä että joku ei pitäisi minusta sellaisena kuin olen. Olen myös iloinen, etä täällä työkavereita on monen eri ikäisiä. Saa siis vaihtelua siihen, mistä puhutaan. On kuin monta eri porukkaa, joihin kuulua. 
Toisessa työssäni taas työkaverini ovat todella mukavia, rentoja ja vaikka olenkin siellä vasta vähän aikaa ollut, tunnen jo kuuluvani porukkaan hyvin, mikä on minulle todella tärkeää. 

Kuten yläpuolelta voitte lukea, olen mielestäni todella onnekas. Kirjoitan perheestäni, ystävistäni ja työkavereista lämmöllä, koska välitän heistä kaikista. Niin se vain on ja varmasti tulee aina olemaan.

Nyt pieni kysymys teille: 
mikä antaa teille voimaa syksyyn? Onko se ihmiset, kuten minulla, vai ihan joku muu?

1 kommentti:

  1. Heeei nainen, mulla olis sulle haaste mun blogissa! :) Toivottavasti tekisit sen.

    http://citywhereibelong.blogspot.fi/2014/09/mina-olen-hyva.html

    VastaaPoista